Hajautetun uusiutuvan energian teknologiamurros sekä nykyisen hallituksen kansallisen ja EU:n ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden hyväksyminen vuoteen 2030 saakka asettaa monet kunnalliset energiayhtiöt miettimään tällä hetkellä hajautetun sähkön ja lämmön tuotannon mahdollisuuksia keskitettyjen ratkaisujen sijaan. Energiayhtiöissä on huomattu, että tilanteessa, jossa hajautettujen energiaratkaisujen kustannukset ovat lähellä keskitettyjen tuotantomuotojen kustannuksia, kuluttajien valintoja ohjaavat yhä enemmän syyt, joihin liittyy omavaraisuus, riippumattomuus toimittajasta, parempi huoltovarmuus, uuden teknologian hyödyntämismahdollisuus ja energiamuodon valinnan ekologiset arvot.

Kaupungin vuonna 2012 hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Oulu tavoittelee 20 % päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta rakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen ja jätehuoltoon kohdstuvien toimenpiteiden kautta. Suomen neljä kuukautta sitten ratifioima Pariisin ilmastosopimus asettaa Suomen suurimmat kaupungit kuitenkin tilanteeseen, jossa nykyiset ilmasto- ja energiaohjelmat eivät ole riittäviä uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan uusia tehokkaampia toimia kuten metsien käytön rajoittamista hiilinielujen kasvattamiseksi ja lisää hajautetun uusiutuvan energian ratkaisuja erityisesti kaupungeissa, jotka ovat keskeisessä roolissa kasvihuonepäästöjen hillinnässä liikenteen ja energiantuotannon vuoksi. Merkittävimmät potentiaalit Oululle löytyvät aurinkosähköntuotannosta, hajautetusta lämmöntuotannosta sekä biokaasun tuotannosta.

Kun aurinkosähköllä korvataan kiinteistön omaa sähkön käyttöä, on sen arvo lähes kolminkertainen, sillä säästöjä saadaan paitsi sähkön hinnan lisäksi siirtohinnan ja verojen osalta. Valtioneuvoston Pöyryltä tilaaman arvion mukaan yhteenlaskettu teoreettinen kiinteistökohtainen aurinkosähkön vuosi tuotanto Suomessa olisi 13 TWh yksinomaan kattopinta-aloja hyödyntäen. Tämä vastaa on noin 14 % sähkön ennustetusta vuosikulutuksesta 2030. . Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuudessa olennaista on kokonaisuus ja järjestelmän älykkyys, minkä vuoksi kysyntäjouston käyttöönotto on ratkaisevaa paikallisesti tuotetun sähkön integroinnissa sähköjärjestelmään. Kysyntäjoustollahan tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan tai käytön hetkellistä muuttamista tehotasapainon hallinnan tarpeisiin. Kyseessä on siis innovatiivinen toimintatapa, joka hyödyntää kulutusta ja toimii markkinavoimana perinteisten voimalaitosten sijaan ja jonka myötä myös sähkömarkkinoiden toimijoiden roolit muuttuvat.

Sähkön kuluttajien ja tuottajien rinnalla tulee toimimaan ns. markkina-aggregaatteja eli jousto-operaattoreja, jotka kokoavat pienet tuottajat yhteen ja toimivat kuluttajien ja tuottajien välillä. Etäluettavat energiamittarit, joiden osalta Suomi on edelläkävijä maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen ia uusia tuntihinnoittelumalleja. Nämä puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynnän jouston tuntimarkkinoille. Jo yli puolet suomalaisista kotitalouksista on valmis siirtämään tarvittaessa sähkönkäyttöä kysyntähuipulta pois etäohjauksen avulla. Kaikkia ratkaisuja etäohjaukseen ei ole vielä kuitenkaan tuotettu. Esimerkiksi Isompien kiinteistöjen ohjauksissa kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat ensisijainen ratkaisu kysynnän jouston toimintojen kehittämiseen samoin kuin erilaiset väyläratkaisut ja älykkäät ohjausjärjestelmät. Tämän alueen kehityksessä on valtavat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille ja myös oululaisille osaajayrityksille. Onko Oulussa vireän uudisrakentamisen ratkaisuissa huomioitu myös energiamurroksen tarjoamat mahdollisuudet? Ruotsissa aurinkosähköntuotannon tavoite on 10 TWh . Naapurimaan 10-kertaiset luvut perustuvat valtion aktiviseen rooliin uusiutuvan energian kehittäjänä ja ajallisesti rajattu tukipolitiikka nähdään mahdollisuutena tukea kannattavaa ja riskitöntä vaihtoehdoa myös sen merkittävien liiketoimintamahdollisuuksien takia.

Paitsi sähköntuotannossa, Suomessa on merkittävää potentiaalia myös hajautetussa lämmöntuotannossa ja biokaasun hyödyntämisessä. Suomessa ennustetaan olevan vuonna 2030 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat 15 TWh vuodessa uusiutuvaa energiaa. Tällä voitaisiin korvata kokonaan öljylämmitys ja osittain turpeen käyttö. Maalämmön osuus tästä olisi 2,5 TWh korvaten erityisesti öljy- ja sähkölämmitystä..Hajautetulla lämmöntuotannolla on merkittävä potentiaali erityisesti uudisrakennuksessa sekä lämmitysjärjestelmien revisioinneissa niiden 20.30 vuoden käyttöiässä. Tälläkin saralla oululaiset toimijat voisivat etsiä liiketoimintamahdollisuuksia paitsi teknologisten ratkaisujen kehittäjinä myös uudisrakentamiseen liittyvän lämpöyrittäjyyden muodossa. Niinikään biokaasun tuotannossa suurin potentiaali on yhteismädätyslaitosten ja maatilojen tuotannossa. Suurikokoisten yhteismädätyslaitosten kohdalla on tuottaa biokaasua CHP- ja liikennekaasukäyttöön. Gasumin Oulun yhteismädätyksen perustuva laitos tulee tuottamaan 36 GWh biokaasua vuodessa, mikä vastaa 3500 auton vuotuista polttoainekulutusta. Lisäksi biokaasun talteenotto mädätyksen kautta on energiatehokkaampaa kuin polttaminen märkänä jätteenä ravinteiden talteenootomahdollisuuden lisäksi. Olisi äärimmäisen tärkeää varmistaa biokaasun käyttö liikennepolttoaineena niin henkilö-kuin raskaan liikenteen ajoneuvoissa myös Oulussa.