Teemat

Oulun elinvoima on synerginen kokonaisuus, jossa eri tekijöiden vaikutus on parhaimmillaan enemmän kuin niiden yhteenlaskettu summa. Kaupungin sujuva saavutettavuus maalta, mereltä ja ilmasta sekä kaksoisraiteen rakentaminen ja matkakeskuksen toteuttaminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Näiden lisäksi monipuolinen yhteisöveronsa Ouluun tulouttava yrityspohja, työllistävät yritykset, työttömien  tehokkaat työllistämispalvelut sekä kestävä pitkäjänteinen kaupunkisuunnittelu ja monipuoliset koulutuspolut ovat mielestäni avaimet elinvoimaiseen Ouluun.

Yksi tärkeimmistä päätöksistä elinvoimaan liittyen on ollut kaupunginhallituksen 12.11.2019 tekemä päätös Oulun kaupunkiseudun työllisyyskokeilusta, joka tarkoittaa  3-vuotisen työllisyyskokeilun aloittamista Oulussa ja ympäröivissä kunnissa tämän vuoden alusta. Kokeilun tarkoituksena on panostaa uusiin integroituihin työvoimapalveluihin, koulutukseen, palkkatukityöllistämiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan, joiden avulla tavoitellaan vähintään kaksinkertaista säästövaikutusta työmarkkinamaksuissa, joita Oulu maksaa yli 300 päivää työttöminä olleista.  Olen saanut olla mukana edistämässä tätä asiaa kaikkien puolueiden epävirallisessa työllisyystyöryhmässä, jossa vallitsee yksimielinen käsitys kuntakokeilun merkityksestä. Koronan vaikutuksista riippumatta Suomen talouden hyvästä ja kohtuullisen pitkästä suhdannejaksosta huolimatta työllisyyden kehitys Oulussa ei ole ollut toivotulla tasolla. Työttömyydellä on isoja taloudellisia ja vetovoimavaikutuksia Oulun tilanteeseen. Jokainen oululainen työssäkäyvä veronmaksaja maksaa vuodessa yli 400 € kokonaisuudessaan työttömyyden kustannuksia. Tämän päälle on lisättävä kasvaneet kulut perheiden ja yksilöiden pahoinvoinnin hoidon kuluista, joita syntyy lisääntyneiden mielenterveys- ja päihdehuollon palveluiden sekä lasten huostaanottojen vuoksi.

Työllisyyskokeilun ohella Oulussa tulisi miettiä vahvempaa ja tiiviimpää yhteistyötä suoraan myös yrittäjäjärjestöjen kanssa ja luoda oma ns. Oulun malli. Mallissa lähdettäisiin poistamaan nimenomaan Oulussa palkkatuen käyttöön liittyviä esteitä ja siten tuen käyttöön liittyvää huonoa stigmaa. Kaikenkokoiset alueen yrittäjät yksinyrittäjistä mikroyrittäjiin tulisi saada yhteistyöhön mukaan nyt jo suunnitteluvaiheessa Business Aseman kohtaamisien rinnalle. Kaupungin työllisyyspalvelujen ja TE-hallinnon tiiviimpi yhteistyö yrittäjien kanssa tukisi myös hallituksen rekrytointitukikokeilun toimeenpanoa, jonka tarkoituksena on uusien työnantajayritysten syntyminen ja pk-yritysten kasvun tuki alentamalla yksinyrittäjien ja mikroyritysten kynnystä rekrytoida. Oulun veto- ja pitovoiman kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon hallituksen suunnittelemasta alun perin  80 000 uudesta työpaikasta sijoittuu Ouluun vuoteen 2023 mennessä.  Kuntakokeilun kohdalla on kyseessä työllistämisen ja sakkomaksujen karsimisen lisäksi  työvoimapalvelujen kehittäminen laadukkaampaan ja pohjoismaisempaan suuntaa, yrittäjien ja järjestöjen kohtaannottaminen työnhakijoiden kanssa sekä myös arvokas sosiaalipoliittinen toimenpide työnhakijoiden voimaannuttamiseksi ja työnhakutaitojen lisäämiseksi. Kaikille näille toimenpiteille tulee laskea euromääräinen arvo, kun vaikuttavuusanalyysien aika on.

Ouluun on myönnetty eniten yritystukea koko maassa monien vuosien ajan, mutta Oulun imago yrittäjämyönteisyydessä on vain keskikastia viimeaikaisisten tutkimusten valossa (Kuntien Imagotutkimus  2020 ja EK:n Kuntaranking 2021). Jossain siis mättää. Tarvitaan siis tehokkaampia otteita erityisesti  yrityspalvelujen ja asiakaspalvelun kehittämisessä kaupungin kaikissa hallintokunnissa, erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa sekä Business Oulu -liikelaitoksessa. MATO eli Oulun maankäytön toteuttamisohjelma  ohjaa melko tehokkaasti asuntorakentamista, mutta yritystonttien osoittamisessa tarvitaan lisätoimia ja lisäresursseja niin kaavoitukseen kuin myös BO:n organisaatioon. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin pidettävä huolta jatkuvien ja riittävän  laajojen viheryhteyksien säilyttämisestä kaupunkialueella.

Uusille kannattaville yrityksille on Oulussa jatkuva tarve. Vuoden 2020 lopussa Oulussa oli noin 10 600 yritystä, joka on noin 100 vähemmän kuin kaupunkistrategian linjaus. Paljon lasketaan nyt vuosi sitten perustetun Business Aseman varaan, josta saman katon alta löytyvät niin yrittäjyyteen kuin työllistymiseenkin liittyvät palvelut. Toimijoina Business Asemalla ovat muun muassa Business Oulu, TE-palvelujen yrityspalvelut, Uusyrityskeskus ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Ovi-osaamispalvelu. Business Oulun yritystoiminnan edistämisen painopisteen tulee olla ketterämmässä tavassa reagoida yrittäjien tarpeisiin, kehittää ennakoitavampaa ja joustavampaa tonttipolitiikkaa sekä osoittaa tontteja Pohjantien varresta molemmin puolin tietä yrityskiinteistöjen keskittymien mahdollistamiseksi. Poikkihallinnollinen yhteistyö asiakasrekisterien ja yrityspalautteen osalta samoin kuin kaavoituksen ja tontinluovutusten yritysvaikutusarvioinnit ovat tärkeitä työkaluja yritysmyönteisyyden rakentamisessa.

Tänä keväänä Oulu on saanut merkittävän lisän mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen, kun OKM on myöntänyt mikroyrittäjyyden valtakunnallisen tutkimus- ja koulutustehtävän Oulun yliopistolle Kerttu Saalasti Instituutille  kaudelle 2021-2024. Tehtävästä ja siihen osoitetusta valtakunnallisesta rahoituksesta päätettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten mikroyritysten toimintaedellytyksiä, osaamista ja kasvua. Lisäksi kehitetään vientiä, joka on suomalaisissa mikroyrityksissä selvästi vähäisempää moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Tavoitteena on myös uusien yritysten perustamisaktiivisuuden lisääminen. Näen isoja mahdollisuuksia nyt perustetun mikroyrittäjyyden tutkimuskeskuksen ja Business Aseman eStart Esihautomon- yhteistyön välillä, jossa yritystä suunnittelevia ja alussa olevia yrittäjiä tuetaan kasvua tavoitteleviksi startupeiksi. Toki riskirahoitustakin tarvitaan ja alkuvaiheen startupien riskirahoitus vaatii usein erittäin korkeaa riskinottoa. Haaste onkin siinä, että pystytään ennustamaan riskirahoituksen ohjaus yrityksille, joilla on aito kasvumahdollisuus. Tähän tarvitaan paikallisesti hallinnoituja rahastoja, joissa on julkista rahoitusta yksityisen lisäksi sekä sitoutumista vastikkeelliseen rahoitukseen.

Oulun yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on se, että se on pystynyt säilyttämään  asemansa kohtuuhintaisen asumisen kaupunkina sekä omistusasumisen että vuokra-asumisen osalta. Vuokra-asuntomarkkinoita täydentää riittävä institutionaalisten sijoittajien ja kotitalouksien omistamien vuokrakäytössä olevien asuntojen määrä. Oulun kaupungin tehtävä onkin luoda pohja kohtuuhintaiselle asumiselle omistuspohjasta riippumatta. Oulu on ollut asuntosijoittajien mielestä yksi Suomen parhaista kaupungeista kohtuullisen hintatason vuoksi.  Vuokra-asuntojen tasapainoisen kehityksen ja kohtuullisen vuokratason säilyttämiseksi Oulun kaupungin oman asuntotuotannon asuntokantaa tulee kehittää kaupungin koko asuntokannan kasvun mukaisesti ja  valtion avustuksia hyödyntäen investoida uusiin kiinteistöihin erityisryhmien asuntojen turvaamiseksi. Kaupungin tulee edistää laajasti esteettömyyttä asuntorakentamisessa. Mielestäni yksi tärkeimmistä kaupungin tehtävistä on ehkäistä segregaatiota ja erityisryhmien keskittymistä sekä edistää erilaisten ihmisten ja asuintyyppien sekoittumista.

Oulun väestörakenteelle on ollut leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Tässä on tapahtumassa muutos. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi noin 1 180 henkilöllä. Varhaiskasvatusikäisten (0–6 v.) lasten määrä laskee edelleen syntyvyyden laskun seurauksena. Usean vuoden ajan jatkunut voimakas 0–6-vuotiaiden määrän lasku näkyy tulevina vuosina myös 7–12-vuotiaiden määrän pienenemisenä. Yläluokkaikäisten nuorten (13–15 v.) määrä kasvaa vielä mutta taittuu sitten väheneväksi kehitykseksi. Lukioikäisten nuorten (16-18 v.) määrä kasvaa selvästi.

Ikääntyneiden määrä ja osuus Oulun kokonaisväestöstä kasvaa jatkossa merkittävästi. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvu nostaa jatkossa edelleen Oulun väestöllistä huoltosuhdetta. On erittäin tärkeää, että kaupungin eri asuntoalueilla on monipuolinen ikärakenne ja erityyppisiä, kokoisia ja hintaisia omistus- sekä vuokra- asuntoja. Tällä osaltaan vähennetään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja lievennetään mahdollisia ongelmia. ikärakenne ohjaa myös asuinrakentamista.  Oulun kaupungin asuntopoliittisten ja hyvinvointipalveluiden strategisten linjausten mukaan ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammaisille ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille järjestetään yhä enemmän palveluja kotiin annettavina. Pääperiaatteena on normaalius ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, joten ensisijainen asumisen muoto on normaali vuokra- ja omistusasunto. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja monimuotoisilla asumisen ratkaisuilla. Kotona asumista tuetaan kehittämällä uusia toimintamalleja hyödyntäen ennakkoluulottomasti terveys- ja turvallisuusteknologiaa. Ryhmäkoti-muotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan vain niille asiakkaille, joiden palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Lisäksi vuoden 2021 aikana  otetaan käyttöön välimuotoinen asuminen, jolla voidaan osittain korvata kallista tehostetun palvelun asumista.

Oulun kaupungin tavoitteena on monipuolinen tonttitarjonta eri toimialojen yrityksille. Vuosittainen luovutustavoite on noin 30 työpaikkatonttia. Kaupunkistrategian tavoitteena 2026 mennessä on mm.  10 000 asukasta ja 5 000 työpaikkaa lisää keskustan ruutukaava-alueella ja täydennysrakennusalueilla. Toimintaedellytyksiä on luotu osoittamalla yleiskaavassa mm. keskusverkko ja mahdollistamalla keskustatoimintojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen erilaisiin keskuksiin. Yleisenä tavoitteena yleiskaavoissa on esitetty sekoittunut kaupunkirakenne. Kaupungin ruutukaavakeskusta sekä osia  Raksilasta, Tuirasta ja Myllytullista on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Nämä alueet muodostavat maakuntakeskuksen, jota kehitetään laadultaan huipputasoisena kaupunkiympäristönä. Tonttitarjonnassa elinkeinotoiminnalle vuoden 2020 arviointikertomuksen mukaan kaavoitus on onnistunut hyvin. Sen sijaan kuntalaisten palvelutyytyväisyys kaava-asioissa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on huono. Vain 26 % on tyytyväisiä, 38 % toteaa, että asia on huonosti hoidettu ja loput eivät osaa sanoa. Tähän on saatava muutos ja kuntalaisvaikuttaminen aidosti  vaikuttavaksi ja vähintäänkin vertailukuntien tasolle.

Itse haluan korostaa tulevaisuuden rakentamisessa Smart City -ajattelua, tilakustannusten tehokkuutta,  elinkaariajattelua sekä kestävää rakentamista, jossa rakennusten hiilijalanjälki on laskettu ja tiedostettu vahvemmin. Yleiskaavojen ohjeellisuutta tulee noudattaa erityisesti viheralueiden ja jatkuvien viherverkostojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Kaupunkimetsiä tulee säilyttää ja asukkaita osallistaa ja kuunnella aidosti. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta keskeisiä ovat myös energiatehokkuuteen, rakennusten uusiin energia- ja materiaalivalintoihin liittyvät kysymykset. Viherkerroinlaskenta sekä kestävän kaavoituksen kriteerit tulee ottaa käyttöön kaikkiin kaavoituskohteisiin.

 Työpaikkarakentamisen kannalta täydennysrakentamisen keskeiset kehittämisalueet ovat Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusalueet. Rantarakentamista tulee välttää ja rannat jättää pääosin rakentamatta. Linnanmaata tulee kehittää vetovoimaisena yliopistokaupunginosana, jossa on tarjolla paitsi superkampus, myös vetovoimaisia ja laadukkaita asuinalueita ja monipuolista asuntorakentamista myös perheille. Nykyiset 1970-luvun opiskelija-asunnot tulee päivittää nykypäivään peruskorjauksilla, julkisivuremonteilla ja lisäkerrosrakentamisella. Oulun kaupungin vetovoiman kannalta tärkeää on saada seuraavan neljän vuoden aikana ratkaisu asemanseudun rakentamiseen matkakeskuksineen sekä Raksilan areenaratkaisuun. Samalla kaksoisraiteen edistäminen tulee saattaa keskeiseksi kansallisen tason edunvalvontakysymykseksi Oulun saavutettavuuden parantamiseksi.