Puheenvuoroni Kaupunginvaltuustossa Ritaportin kaavasta 11.11.2024
- paula himanen
- 12.4.
- 4 min käytetty lukemiseen
Esitykset:
1. Esitä Ritaportin kaavan palautusta uudelleen nähtäville seuraavin perustein.
Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta muutettiin päätöstekstin sivulla 134 mainittujen seikkojen osalta seuraavasti:
Valtatien melualueelle ulottuvat puisto- (VP) ja
lähivirkistysalueet (VL) on muutettu suojaviheralueiksi (EV).-
Rautatiealueen itälaidalla on osa lähivirkistysalueesta (VL)
muutettu suojaviheralueeksi (EV).
MRA § 30 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa
4. momentti:
Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä.
§32 Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville
Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.
Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta muutettiin päätöstekstin sivulla 134 mainittujen seikkojen osalta seuraavasti:
Valtatien melualueelle ulottuvat puisto- (VP) ja
lähivirkistysalueet (VL) on muutettu suojaviheralueiksi (EV).-
Rautatiealueen itälaidalla on osa lähivirkistysalueesta (VL)
muutettu suojaviheralueeksi (EV).
Asemakaavan yleismääräyksen virke ”Suoalueen vesitasapainon
säilyttämiseksi tehtävä metsänhoito on sallittu” on korjattu
muotoon ”Metsänhoito on sallittu suoalueen vesitasapainon
säilyttämiseksi, myös suojeltavalla alueen osalla”.
Asemakaavan yleismääräykseen on täydennetty: ”Puisto- ja
lähivirkistysalueilla tulee huomioida melusuojauksen tarve
aluekohtaisen käyttötarkoituksen mukaan. Runsaaseen käyttöön
suunniteltavien oleskelualueiden melutaso ei saa ylittää ulkona
melun keskiäänitason päiväohjearvoa 55 dB. Edellistä
vähemmälle käytölle suunniteltavilla alueilla voi päiväajan
keskiäänitaso olla 55–60 dB. Alueilla, joita ei osoiteta
oleskeluun, voi päiväajan keskiäänitaso olla 60–65 dB.
Melusuojaus tulee sovittaa ympäristöön.”
- Asemakaavan rit6-kolmiomääräyksessä on korjattu yksittäinen
kirjoitusvirhe sekä korvattu sana ”ohjautuvuutta” sanalla
”hahmotettavuutta”.
- Asemakaavan rit6-kolmiomääräyksen kohta ”Kortteleissa 249 ja
253 tulee huomioida ääneneristystarve rakennusten suunnitellun
käyttötarkoituksen mukaan” on tarkennettu muotoon
”Kortteleissa 249 ja 253 tulee huomioida ääneneristystarve
suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Ulkoa
kantautuvasta melusta aiheutuvan melutason sisällä tulee alittaa
melun keskiäänitason päiväohjearvo, joka on opetus- ja
kokoontumistiloissa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa 45 dB.”
- Kaavakartalle on tarkennettu maantien alueelta Raitotielle
liittyvän ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti sekä ohjeellinen
huoltoyhteys seisakevarauksen pohjoispuoliselle vaihteelle.
2.Esitys Esitän kaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteluun luontoselvityksessä nostettujen maankäytön suositusten, luonnon monimuotoisuuden paremman turvaamisen, Oulun ympäristöohjelman tavoitteiden ja ELY-keskuksen lausuntojen huomioonottamiseksi.
Halusin ottaa tämän 5 minuutin puheenvuoron, koska Ritaportin kaava-alueella asuva uhanalainen ja suojeltava suovenhokas ja sen elinympäristön säilyttäminen ansaitsevat vähintäänkin tämän ajan. Kuinka moni valtuutetuista muuten tietää, mikä on suovenhokas?
Suovenhokas on tiukasti suoympäristöön sidonnainen perhoslaji, joka on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi. Uhanalaisaseman ohella suovenhokas on nimetty lisäksi erityisesti suojeltavaksi lajiksi, minkä vuoksi ympäristöviranomaisen rajaamia elinympäristöjä ei saa heikentää. Luontoselvityksen mukaan suovenhokas esiintyy kaavamuutosalueen kohdesuolla eli isovarpurämesuolla sen lähes koko luonnontilaisen kaltaisella osalla ja kaavasuunnittelussa tulee pyrkiä varmistamaan esiintymisalueen puustoisuuden ja kosteusolosuhteiden säilyminen nykyisellään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suon nykyisen vesitasapainon ja siitä seuraavan kasvillisuusrakenteen säilyminen edellyttää selvän suojavyöhykkeen osoittamista kohdesuota ympäröivälle puustoiselle (mänty) isovarpurämemuuttumalle suunnittelualueen maapohjan kuivatustavoitteiden ja menetelmien mukaisella laajuudella. Suoalueen puoliavoin ydinosa sijoittuu VL-merkinnällä (lähivirkistysalue) osoitetulle alueelle, mutta samaan vesitaloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvat suon länsi- ja itäosat jäävät kortteleiden 251, 250, 249 ja Ritaportintien alle. ELY-keskuksen mukaan epävarmuuksia ja puutteita on mm. hydrologisen kokonaisuuden hallisemiseksi. Tiedoksi, että Oulun Ritaharjun kaava-alueella vt 4:n vastapuolella sijaitsevan Siiposuon säilyttämisessä ei olla onnistuttu kovin hyvin.
ELY-keskus pitää puutteena myös sitä, että Ympäristön laatua koskevista tavoitteista puuttuu kokonaan VL-alueella olevien suokasvillisuustyyppien ja suovenhokkaan elinympäristön nykytilan säilyttäminen. Kaavan luontovaikutusten arvioinnissa todetaan, että alueen luontoarvot säilyvät ennallaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan väitteellä ei ole ekologisia perusteita eikä kaavaratkaisu turvaa selvityksissä osoitettuja luontokohteita, joista osa jää rakennettavien kortteleiden tai tieyhteyksien alle. VL-alueella sijaitsevan suoalueen kasvillisuuden ja uhanalaisen perhosen elinympäristön säilyminen pitkällä tähtäimellä on siis epävarmaa.
Kaavaehdotus on lisäksi maankäytön suositusten vastainen eikä kaavaratkaisun ilmastoarviointeja ole tehty. Rambollin laatiman luonto- ja maisemaselvityksen suosituksia ekologisista käytävistä ja viherverkostosta ei ole huomioitu riittävästi, jonka vuoksi kaavaehdotus tulee palauttaa uudelleen valmisteluun siten, että ekologiset käytävät, viherverkosto ja maan käytön suositukset toteutuvat paremmin. Ekologinen yhteys ei toteudu VILMO-suunnitelman mukaisesti kaava-alueen kautta, vaan suunnittelualueen pohjoispuolitse, mikä ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ei riitä turvaamaan suoalueen ekologista kokonaisuutta.
Näiden puutteiden korjaamiseen kaavoittajalla olisi ollut useita vaihtoehtoja. Esimerkiksi karsimalla rakennusmassaa alueen pohjoisosassa tai korvaamalla yksitasoista pysäköintialaa kaksikerrosratkaisuilla. On järkyttävää todeta, että maanpäällisen pysäköinnin neliöala ei jää kauas haetun rakennusoikeuden pinta-alasta eli noin 62 000 m2. Ritaportti onkin autoriippuvuuden ruummilstuma eikä kestävän liikkumisen edistämisen malli millään muotoa.
Maankäytön suosituksissa esitetään viherverkoston osana säilytettäviksi kahta varttuneen kuusikon kuviota kaava-alueen itä-kaakkoislaidalla. Myös SLL on esittänyt mielipiteen erityisesti arvokkaan kuusimetsän säilyttämisestä suunnittelualueen itäosissa, mikä ei ole toteutunut. Sen sijaan korvaavasti Raitotien pohjoispuolinen, valtatie 4:n liittymää vierustava, varttunut kuusikko osoitetaan asemakaavassa säilytettäväksi. Tämä säilytettävä alue tulisi merkitä suojelualueeksi eikä suojaviheralueeksi, sillä voimassa olevan metsien hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan suojametsät ovat normaalisti harvennettavia metsiä, jolloin suojametsä kaavamerkintänä ei riitä turvaamaan metsän luontoarvoja.
Lopuksi voidaan yleisellä tasolla myös kysyä, kuinka tarpeellista, vastuutonta ja lyhytnäköistä on elpyvän luonnonympäristön ja viherkäytävän kaavoittaminen kaupalliseen rakentamiseen alueella, jossa on jo ennestään kattava palveluverkosto (Ideapark, Ritaharjun Motonet ja päivittäistavarakaupat, Pateniemen keskustan päivittäistavarakaupat ja muut palvelut) ja lyhyet siirtymät vielä laajemman palvelutarjonnan ääreen (Linnanmaan Prisma ja muut palvelut, moottoritie- ja bussiyhteydet keskustan ja Suur-Oulun alueen palveluiden ääreen). Kuten jo aiemmin totesin, lisäämällä kaksitasopysäköintia noin 20-30 % nykyisestä voidaan halutut rakennusoikeudet toteuttaa ilman luontotuhoa ja heikentämättä oululaisten hyvinvointia sekä säilyttää aktiivisessa käytössä olevat ulkoilureitit.