blogi

Blogi

Oulusta työllistämisen mallikaupunki yhteistyöllä

published

Kaleva

Suomen talouden hyvästä ja kohtuullisen pitkästä suhdannejaksosta huolimatta työllisyyden kehitys Oulussa ei ole toivotulla tasolla. Oululainen työssäkäyvä veronmaksaja maksaa vuodessa noin 250 € + toimeentulotukimenot työttömyyden kustannuksia. Tämän päälle on lisättävä kasvaneet kulut perheiden ja yksilöiden pahoinvoinnin hoidon kuluista, joita syntyy lisääntyneiden mielenterveys- ja päihdehuollon palveluiden sekä lasten huostaanottojen vuoksi. Työttömyyden aiheuttamaa osattomuuden hintaa en edes yritä esittää. Haluan nostaa aiheen esille, koska Oulussa näyttää olevan vallalla ajattelumalli, jossa työttömyyden nujertamiseksi luotetaan enemmän suhdanteisiin ja valtiontason toimenpiteisiin kuin paikallisiin toimiin. Tästä kertoo mm. se, että virkamiesten työttömyyden tavoitteen asetannassa riittävä kunnianhimo puuttuu täysin ja palkkatukimäärärahoja jätetään käyttämättä BO:n työllisyyspalveluissa. Vasta talousarvion 2020 muutosesitysten kautta työttömyystavoite saatiin laskettua valtuustossa 10%.  Joitain hyviä päätöksiäkin on tehty, kuten kaupunginhallituksen 12.11.2019 tekemä päätös Oulun kaupunkiseudun työllisyyskokeilusta, joka tarkoittaa melko varmasti 3-vuotisen työllisyyskokeilun aloittamista Oulussa ja ympäröivissä kunnissa ensi keväänä. Kokeilun tarkoituksena on panostaa uusiin integroituihin työvoimapalveluihin, koulutukseen, palkkatukityöllistämiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan, joiden avulla tavoitellaan vähintään kaksinkertaista säästövaikutusta työmarkkinamaksuissa, joita Oulu maksaa yli 300 päivää työttöminä olleista. 

 

Elokuussa Oulussa solmittiin kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat työllisyyden hoidosta vastaavia tahoja kaupungin, maakunnan sekä Kelan organisaatiosta. Tämä on merkittävä edistysaskel kohti integroitua ja kokonaisvaltaista työllisyyspalvelua työnhakijan näkökulmasta, jonka ansiosta hakijan tiedoista, taidoista ja elämän tilanteesta saadaan toivottavasti selkeämpi kokonaiskuva.  Mutta riittääkö tämä Oulussa?  Palkkatukirahoja jäi Suomessa viime vuonna käyttämättä yli 100 miljoonaa ja Oulussakin 1,6 miljoonaa budjetoituja varoja.

Olisiko Oulussa aihetta miettiä vahvempaa ja tiiviimpää yhteistyötä suoraan myös yrittäjäjärjestöjen kanssa ja luoda oma ns. Oulun malli? Mallissa lähdettäisiin poistamaan nimenomaan Oulussa palkkatuen käyttöön liittyviä esteitä ja siten tuen käyttöön liittyvää huonoa stigmaa. Kaikenkokoiset alueen yrittäjät yksinyrittäjistä mikroyrittäjiin tulisi saada yhteistyöhön mukaan nyt jo suunnitteluvaiheessa Business Aseman kohtaamisien rinnalle. Kaupungin työllisyyspalvelujen ja TE-hallinnon tiiviimpi yhteistyö yrittäjien kanssa tukisi myös hallituksen rekrytointitukikokeilun toimeenpanoa, jonka tarkoituksena on uusien työnantajayritysten syntyminen ja pk-yritysten kasvun tuki alentamalla yksinyrittäjien ja mikroyritysten kynnystä rekrytoida.  Miten tämä tullaan toteuttamaan Oulussa ja miten se loppujen lopuksi eroaa palkkatuesta?  Oulun pitovoiman kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon hallituksen suunnittelemasta 60 000 uudesta työpaikasta sijoittuu Ouluun vuoteen 2023 mennessä. Vetoankin tässä suoraan yrittäjäjärjestöihin ja kaupungin johtaviin virkamiehiin Oulun mallin kehittämiseksi. Yhteistä poliittista tahtoa löytyy nyt riittävästi.