blogi

Blogi

Osaavan työvoiman fundamentit kattavalla lukioverkolla

published

Kaleva

Lukiojohtaja Pekka Fredriksson on todennut, että lukiokoulutuksen vetovoimaa ja houkuttelevuutta on syytä kohottaa. Sivistysvaltion ja Suomen kaltaisen asukasluvultaan pienen, ulkomaankaupasta riippuvan valtion menestysresepti on laaja yleissivistävä koulutus, joka antaa opiskelijalle hyvät eväät. Näin tulisi olla myös Oulussa riippumatta siitä, missä päin Oulua asuu. Oulun pitäisi Helsingin ja Tampereen tavoin nostaa lukiokoulutuksen mitoitus vähintään yli 60 %:iin ikäluokasta. Tätä puoltaa yleissivistävän koulutuksen vaatimustason kasvu, lukiokoulutuksen syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, mahdollisuus hakeutua korkeakouluihin, kasvavat Oulun peruskoulujen 9-luokkalaisten määrät Oulussa sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Riittävillä lukiopaikkakiintiöillä ja matemaattisilla lukioilla, joissa realisoituu yhteistyö yritysten kanssa, Oulu voisi halutessaan varmistaa sopivan oppilasaineksen tarjonnan yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikoulutukseen ja siten paremman työvoiman saannin kuin etelän kaupungit. Oikeilla lukioratkaisuilla ja yritysyhteistyöllä Oulu voisi olla keskiössä luomassa lisää nokian kaltaisia menestystarinoita.

 Oulun palveluverkkoon liittyviä suunnitelmia karsia ja keskittää Oulun lukioita onkin syytä tarkastella myös opetuksen tarjonnan ja tuloksellisuuden sekä lukioiden  saavutettavuuden kannalta. Liian pitkät välimatkat ja koulumatkoihin käytettävä aika sekä sosioekonomiset syyt vaikuttavat nyt kaavailluissa keskittämisvaihtoehdoissa siten, että kaupungin etelä- ja itäosien  alueella asuvia ja lukioon pyrkiviä nuoria karsiutuu pois lukioista. Voidaan helposti puhua 5-10 %:n vähennyksestä. Tämä maksaa meille liikaa. Tutkijoiden mukaan syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle vaihtelee 1-1,8 miljoonaan euroon.

 Lakkauttamisiin liittyen on laskettu vuotuisia käyttökustannussäästöjä. Niitä ei ole avattu tarkasti päättäjille. Jos kiinteistön jälleenmyynti/käyttö ei etene toivotusti, niin säästöt jäävät kyseenalaisiksi.  Lukioverkkoa tulisi Oulussa pohtia laajasti kaupunkistrategiaan ja koko lukioverkon kehittämistavoitteisiin liittyen. Oulunsalon lukion sijainti ICT-painotteisen yritysryhmittymän keskellä tarjoaa upean mahdollisuuden lukion profiilin nostoon vaikkapa työelämäyhteistyöpainotteisen kurssitarjonnan kautta. Kiimingin lukiolle sopisi vaikkapa matkailupainotteisuus.

 Oulun juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa mainitaan, että hyvinvointi kuuluu kaikille. Miten se käytännössä näkyy? Ei ainakaan nyt kaavailluilla palveluverkon lukiolinjauksilla. Lukioiden lakkauttaminen Oulunsalossa ja/tai Kiimingissä edesauttaa itäisten ja eteläisten alueiden eriytymiskehitystä, joka voi maksaa Oulun kaupungille paljon enemmän kuin nyt arvioidut säästöt. Myös lukioiden eriytymiskehitys on saatava loppumaan ja on varmistettava kaikkien lukioiden vetovoima kehittämistoimilla. Oulunsalon ja Kiimingin lukiot tarvitaan nykyisillä paikoillaan näissä entisissä kuntakeskuksissa ainakin toistaiseksi laajemman kokonaistarkastelun puuttuessa. Näinhän ajateltiin luotaessa uutta Oulua ja näin tähdätään tulevaisuuteen.