Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 26 prosenttiin (yli 1,5 miljoonaa) vuonna 2030. Taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa ei-työssä käyvien henkilöiden suhdetta työssä käyviin henkilöihin on kasvanut Suomessa ja on pohjoismaiden huonoin.  Työllisyysasteen lisääminen parantaa taloudellista huoltosuhdetta huomattavasti, mutta kansantalouden kannalta erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös ryhmiin, joiden työllisyys tällä hetkellä on alhaisella tasolla tai joiden suhteellinen osuus väestöstä on huomattava eli opiskelijat ja eläkeläiset. Opiskeluiden vauhdittaminen on tunnistettu julkisessa keskustelussa yhdeksi tärkeäksi tekijäksi, mutta yli 55-vuotiaiden työttömien ja eläkeläisten työllistämisestä ei juuri puhuta. Tähän on syynsä: suurin este ikääntyneiden työllistymiselle ovat työnantajien kielteiset asenteet ja jopa syrjintä. Syrjintää esiintyy rekrytoinnissa, irtisanomisten yhteydessä ja valinnoissa työpaikkakoulutuksiin. Monien tutkimusten mukaan varsinkin vanhempia naisia on selvä enemmistö ikäsyrjinnän kokeneista. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta on tärkeää, että viime vuosikymmenien positiivinen kehitys 55-64 vuotiaiden työllistymisessä  jatkuisi. Huomattavan suuri osa työnantajista suhtautuu kuitenkin negatiivisesti vanhempien työntekijöiden ja eläkeläisten palkkaamiseen.

 Suomi nousee ainoastaan työtä tekemällä. Suomalaisten elinajanodote on vuonna 2030 84 vuotta ja ns. terveiden vuosien määrä eläkkeellä ollessa kasvaa. Peräänkuulutankin uudenlaista ajattelua ja aktiivisempaa kansalaispolitiikkaa, joka tähtää työperäisen maahanmuuton ja lapsimyönteisyyden lisäämisen lisäksi myös vanhenevan väestön työllistämiseen ja sitä kautta osallisuuden lisäämiseen.  Elämisen edellytyksiin kuuluu toimeentulon lisäksi myös osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus, jotka toteutuvat luontevasti työn kautta.  Valtion ja kuntien tulisi lisätä kannustimia palkata myös vanhempaa väestöä.  Keinovalikoimaa löytyy työnantajamaksujen ja eläkevakuutusmaksuprosentin pienentämisestä ikääntyneiden osalta, yksinyrittäjien työnantajamaksujen huojennuksista ensimmäisen työntekijän kohdalla, ja erityisesti huolehtimalla työssä olevien aikuisten tietotekniikkataitojen kehittämisestä. Itse olisin valmis edesauttamaan ikääntyvien työllistymistä myös verohuojennuksilla ja osa-aikatyöllä. Hallituksen tavoitteet työurien pidentämiseksi edellyttävät uusia ajatusmalleja ja rohkeita uudistuksia niin lainsäädännössä kuin asenteissakin.